Jatkuu seuraavassa blogissa...

 Koska kuvatila pääsi loppumaan näin valitettavaan aikaan, pitipä vielä kyhätä uusi blogi vaikka tammikuussa muuttaisin Bulgaariaan. Eihän sitä koskaan tiedä.

http://life-on-norway2.blogspot.fi

Tuosta linkistä pääsette uuteen blogiin. Vihjaan että se on tällä hetkellä hyvin tunnelmallinen ulkoasultaan ja sulautuu hyvin tähän kaamoksen aikaan ja joulunodotukseen.. (;

HUOM! pääsette uuteen blogiin myös tuolta välilehdestä "elämää Norjassa 2". Klikkaamalla sitä pääsette suoraan uuteen blogiin. :)

Hyvää itsepäisyyspäivää (:

Hyvää itsenäisyyspäivää! (tässä vaiheessa kannattaa tsekata otsikko uudelleen.)

Tieisittekö, että täällä päin juhlitaan Suomen itsenäisyyspäivää?

Kouluun tullessani yksi luokkalaisista nousi, sanoi huomenta, kätteli ja sani "Gratulerer med dagen" Hämmentyneenä kiitin, ja sama tuli toistumaan päivän aikana monta kertaa. Ei kuitenkaan toista kättelyä tullut. : D

Menimme koko koulu liikuntasaliin, jossa kuulutettiin ryhmät ja porukka jakaantui. Oli tanssi- ja leivontaryhmää muista puhumattakaan, en vain keksi nyt sopivaa nimeä niille.. :--D

Itse päädyin suomenryhmän (suomenkieli on täällä siis valinnaisaineena siinä määrin, että joko nynorsk tai suomi) kanssa tekemään puhetta, kuten jo tiesin. Siitä kun oli ollut aikaisemmin puhetta.

Aikaa oli 3 koulutuntia (45 min), lisäksi yksi välitunti (15 min) ja tiukan paikan tullen lounaastakin (45 min)olisi voinut pihistää aikaa. Saimme tehtyä sen valmiiksi kuitenkin ennen lounasta.

Homma toimi siis niin, että minä luotasin oleellista tietoa ja kerroin mm. näistä kahden kynttilän poltosta ja muut kirjoittivat puheen aluksi norjaksi. Sitten käänsimme sen suomeksi, jonka jälkeen jaettiin vuorot ja harjoiteltiin. 

Kävin lisäksi etsimässä kotoa yhdessä välissä sinivalkoista kynttilää, mutta äitini oli viennyt yhden sellaisen töihin, joten jouduin ottamaan sinisen ja valkoisen kynttilän, mutta ajattelin että se ajaa asiansa. Koululla ei kuulema ollut sen värisiä kynttilöitä, että tarpeen taisi tulla. :--D

Miten saakaan sen vaivan tiivistettyä noin vaivattomiin lauseisiin.

En mitenkään odottanut vakavamielistä juhlaa norjalaisilta, odotin ennenminkin mielenkiinnolla miten he juhlivat sitä! Lopputuloksena oli seinille laitetuja, askarreltuja Muumeja. Osassa värimaailma oli mielikuvituksellisesti totetutettu, mutta hauskoja olivat! Pikku Myy oli varsinkin suosittu.
Lisäksi oli plakaatteja, joissa oli tietoa Suomesta ja Suomen sisällissodasta. Muumimaa oli erityisen suosittu kirjoittamisen aihe. :--P Joukkoon mahtui myös Suomen kartta, jossa Helsinki ja Rovaniemi osuivat ainakin oikealle puolelle hieman paksuhkoa ja uudelleen muotoutunutta Suomineitoa. Kemi, Rovaniemi ja Enontekiö sekä Joulupukki olivat löytäneet kyllä ainakin läheltä liippaavan oikean paikan. Kokonaisuudessaan kartta oli äärimmäisen liikuttava. :--]

Tanssiryhmän esiintyminen oli musta ehdottomasti hauskin. Jännäsin omia veikkauksiani, ja kyllä - ekana soi letkajenkka! Tosin tanssi tapahtui kahden pareissa, ei jonossa, mutta hauskaa se oli katsoa silti. :D Tanssi jatkui kappaleella "Löylyä lissää" ja päättyi Satumaa-tangoon. Mulla oli kyllä hulvattoman hauskaa. 

Viimeisenä oli vuorossa meidän puhe. 8 henkilön suomenryhmän. Haimme aluksi pulpetin, johon oli teipattu juomapullojen avulla ikkuna pystyyn. : D Verhotkin oikein oli. Mutta ei tietenkään lasia. Pulpetin pöydällä oli kaksi kynttilää ja tulitikut. Sekä kello, joka ei käy.

Puhe alkoi.
(tähän väliin, voisin huomenna jos osaan/jaksan skannata tuon puheen ja lisätä sen tänne :-D)

Kohdan "Vi tenner lys for å hedre de so gikk tapt under krigen. Me kunnioitamme kynttilöillä heitä, jotka ovat kaatuneet sodassa sekä heidän omaisiaan (minusta ei sitte tule tulkkia, tiedoksi)." jälkeen sytytimme kummatkin kynttilät.
Viimeisten sanojen jälkeen otimme kellon, jonka viisarit osoittivat klo 20 (puheessa tuli siis ilmi, että nämä kaksi kynttilää sammutetaan viimeistään klo 20). Niitä me sitten näytimme yleisölle, ja puhalsimme kynttilät sammuksiin.

Pakko sanoa, että ihailen norjalaisten asenetta näihin juhliin ja esiintymiseen. Eivät oikein ole milläsäkään, tekevät kaiken jotenkin raivostuttavan rennosti ja onnistuvat silti ehkä paremmin kuin Suomen kouluissa valmistellut oppilaiden juhlapuheet ja -ohjelmat joita on puoli vuotta hiottu huippuunsa.
He eivät kuitenkaan taida mennä takuuseen minusta, sillä ennen meidän vuoroa yksi ryhmäläisistä kuiskasi mulle että muista puhua kovaan ääneen.... :'--D

Koulun jälkeen menin kaupunkiin äidin luokse, jotta nähtäisiin juhlakulkue! Ja lopulta näimme haluamamme - pienen joukon ihmisiä kävelemässä kadulla soihdut kädessä, suuntana suomalaisten siirtolaisten monumentti. Ja kaunista siellä oli monien soihtujen palaessa. Tuossa pakkasessa, joka täällä ainakin on lähempänä 20 kuin 15 astetta! Nostan teille hattua!

Ja eiköhän nosteta hattua myös Norjalle ja norjalaisille - enpä Suomessa ollut koskaan kuullut Norjan kansallispäivästä kun en edes Ruotsin kansallispäivästä.

kuva ei ole paras mahdollinen, joten suosittelen ettette suurenna tätä. : D

Ja nyt mua raivostuttaa käsittämättömästi - kirjastolle maksoi maakunta itsenäisyyspäiväkakun, mutta valokuvatila loppui pahimmoilleen enkä saa vanhoja poistamallakaan tilaa yhdellekään vaivaiselle kakkukuvalle! Argh. Pakko kai vinkata teitä käymään huomenissa äitini blogissa (ruijanmeri.blgospot.com) jonne hän avuliaasti lupasi lisätä kakkukuviansa...

Kyllä turhauttava ajatus että joulukuussa loppuu kuvatila. Koko vuoden kestänyt mun mahottomia kuvamääriä... huoh.

! Kolme ensimmäistä kuvaa on googlesta. !

Keltainen pasuuna ja punainen kynttilänjalka

Turhauttavaa.

Tänään naturfagin (luonnontiede) tunnilla tehtiin tehtäviä. Opettaja selitti mulle kysymyksen ja vastauksen ties kuinka monta kertaa vaikka ymmärsin kyllä, mutten osanut kirjoittaa vastausta! Suomeksi olisin kyllä selittänyt mutta en norjaksi. Sain vastattua neljään tehtävään hyvin vaikean ja monimutkaisen kaavan kautta, ja nyt ärsyttää.

Mähän luulin niin että kun ymmärtäisin niin no problem!
Vaikka en tosiaankaan ymmärrä ku varmaan puoliakaan asioista, riippuen tilanteesta.. :--D mutta tuo tilane meni noin.

Ja käsityön tunnilla, joita ei nyt syksyllä ole ehtinyt olla juuri yhtään koska on ollut ties mitä muuta aina silloin, niin porukka käveli luokkaan, haki huonekaluja ja alkoi maalata niitä valkoisiksi. Lähinnä lipastoja. Olin ihan äimän käkenä et hääh mitä pitää tehdä.. :---D Kun vielä alempi luokka seisoi yhden pöydän ympärillä toppatakit päällä niin jees.

Lopulta yksi luokkalaisista pelasti mut hytisemästä (siellä oli todella kylmä.) nurkasta ja ohjas mut et pitää maalata joku kynttilänjalka ja se talouspaperirullateline (vaikea sana on joo) ja käski valita värin. Olin silleen etten tosiaakaan osaa, mutta selvis ettei mun tartte kuin todellakin maalata siihen päälle. Aattelin että jopa minäkin selviän kyllä nyt yhdestä tai kahdesta maalauksesta ja lähen sit kotia. : D

Tuntui vain että sabotoin (menikö nyt oikein, äiti?) niiden työt, koska ne kyseiset esineet oli maalattu kerran valkoisella maalilla, ja vedin toisen päälle keltaisen ja toisen päälle punaisen. Mutta en ota vastuuta, mulle sanottiin et valita väri ja teki vaan hyvää niillekin nähdä väriä.. (; kaikki tosiaan maalasi vain ja ainoastaan valkoista! Paitsi poikkeuksena oli yksi joka maalas mustaa ja sitten keltaista. Hyvä me! : D Muut katsoikin niitä mun maalauksia silmänsä peittäen suurin piirtein. Tunsin itseni kyllä aika päiväkotilaiseksi.

Tämän jälkeen koristeltiin vielä vähän luokkaa - laitettiin joulutähti ikkunaan ja oltiin askarreltu korisenauha joka menee nyt luokan katossa.

Mut selvisin!

http://www.dawkes.co.uk/accessories/pbone+in+yellow-aln007y.html

Eikö olekin aivan ihastuttavan ihana, muovinen pasuuna? ♥

Niin ja hei. Ajattelin käydä huomenna ottamassa kuvia tuosta kummun päältä, kun täällä tosiaankin on nyt kaamos ja taivaanrannassa näkyy oranssia ja vaaleanpunaista, kajoa auringosta, mutta ei aurinkoa. Huomenna on lisäksi joulukuusensytytys, ja soitetaan orkesterin kanssa siellä. (;

kuvat on Googlen kuvahausta. en omista niihin mitään oikeuksia. hakusanana käytin "PBone In Yellow"

Afrika auttaa Norjaa (;

 Mitäs pidätte?

http://www.africafornorway.no/

Tälläistä tänään. :)

Aloitan nyt viimeisestä viikonlopusta, etten unohda kirjoittaa siitä. Et otsikosta poiketaan vähän.. :--D

Anonyymi kommentoi viimeisimpään bloggauskeeni, että minne on unohtunut musiikki, valtava voimavarani. Juuri viime viikolla oli harjoitukset maanantiana sekä to-sunnuntaina. Eli oli viikonloppuharkat, perjantai 18-20, lauantaina 10-18 ja sunnuntaina 10-15 + konsertti alkaen kolmelta. ;--) Et ei se minnekään ole kadonnut.
Se konsertti olis tosin voinut mennä paremmin.... takarivistä kuului "ihhiihihhihi tprööthtötröööt hihihih" kun nauroin torveen. Ehkä en kerro tästä enempää.. :'------)

Isä, veli ja koira saapuivat tänne Norjaan torstaina illalla monen mutkan kautta, mutta perille pääsivät kuitenkin!

Ja takaisin tähän päivään.

Aamulla äiti vei mut kouluun just puoli yhdeksäksi - kuten mulla aina alkaa koulu. Pihalla oli bussi ja sopivasti muistin sen nähdessäni "hups tänään oli se retki jonnekin mutten muista minne ja kestikö se koko päivää!" Joten kaappasin repustani pelkkä puhelimen. Rahat, ruoka ja muut tavarat jäivät reppuun.
Bussissa kuulin että mennään Vesisaareen museoon ja ettei se kestä koko päivää. Manasin tyhmyyttäni, olisi pitänyt ottaa edes lompakko mukaan myös.

Vesisaaressa kuitenkin kuulin että menemme myös kirjastolle. Soitin äidille että tuoda reppuni autosta kirjastoon sisälle, jotta saan kaapattua sen mukaani. Jakaannuimme kahteen ryhmään - meitä oli siis koko yläaste mukana - ja puolet meni aluksi museoon esittelyyn ja toinen puolisko kirjastolle, eli me. Kirjaston oven edessä sitten opettaja huomasi että kirjasto aukea vasta kymmeneltä, ja kello oli yhdeksän hujakoilla.
Ja hän kun oli varma että se aukeaa yhdeksältä.

Soitin taas äidille että olisko mahdollista päästä kirjastolle sisään, ja hän kävi kysymässä työkavereiltaan sitä. Asia selvisi ja pääsimme kirjastoon sisään.

Kymmenen hujakoilla kävelimme kaupungin halki museolle sinne esittelyyn. Jäätä ja vettä, liukasta. Tuulta ja vesisadetta. Mahtava ilma suorastaan! Perille päästyämme saimme laput joissa oli kysymyksiä Norjan viidestä vähemmistöryhmästä - juutalaisista, metsäsuomalaisista, mustalaisista, tataareista ja kveeneistä. Vanhan talon yläkerrassa oli metsäsuomalaisten ja kveenien näyttely, ja levysoittimisesta soi Kulkurin valssi suomeksi.. :---D

Vastaukset kysymyksiin sain opettajan avustuksella ja muilta lunttaamalla. Heh.
lisää tietoa asiasta tästä.

Ehdimme käydä vielä läheisessä kaupassa ennen bussin tuloa. Koulua oli sitten loppupäivän. Ja koulusta lähtiessäni en tajunnut että isä odotti parkkipaikalla - parkkipaikka on aivan toisessa päässä koulua ja en edes katsonut sinne päin lähtiessäni kävelemään kotiin! Musta jää vesilammikkoineen kiilteli katulamppujen valossa. Huoltoaseman kohdalla, eli lähellä kotia, isä ajoi auton tien viereen ja otti minut kyytiin. Sain kuulla että vaikka suomen puhelimeni väittää kivenkovaan että kenttä on hyvä, isä oli koittanut soittaa minulle tuloksetta - numeroon ei ollut saatu yhteyttä.

Kertoessani päivästäni isälle ja veljelle veljeni ähkäisi "miten sinä oikein pärjäät täällä yksin!? saatika sun luokkas?"
Heh, rehellisesti sanottuna en tiedä. Hyvin näemmä, kuten tekstistä voi päätellä!

Kurjuutta yli ymmärryksen - eli huipulla tuulee!

Tiedän, että monia kiinnostaa koulunkäyntini. Siispä aioin kaataa nyt teidän niskaan suuren sangollisen jääkylmää vettä - faktaa, nimmittäin.

Tentinkö aineet Suomen kouluun?

Ei, en tenti. Mulla on kirjoja sekä Suomesta että Norjasta, ja teen tänne kaikki kokeet. Suomenkieliset kirjat ovat siksi että saan luettua äidinkielelläni samoista asioista. 

Miten pärjäät kokeissa?
Riippuu aineesta. Samfunnsfagin(yhteiskuntaopin) kokeesta sain 5, 16/20. Asteikkohan täällä on 1-6. Kysymykset olivat norjaksi, mutta suomea osaava opettaja suomensi ne minulle suullisesti sekä sain A4 kokoiseen lappuun kirjoittaa koealueesta muistiinpanoja. (Testin kysymykset olivat kyllä suurin osa jotain muuta kuin ilmoitettua koealuetta, joten muistelin, päättelin ja veikkailin monet vastaukset. Kahteen en vastannut, sillä en ymmärtänyt kysymystä.)
Mutta viimeisin matikantesti meni aivan penkin alle. Muilla oli laskimet, minulla ei. En ehtinyt tehdä puoliakaan ja nekin meni väärin - huomasin virheet lopussa kun sain lainaksi laskimen neliöjuuriin. Tuloksia ei ole vielä tullut.
En oo matikassa Suomessakaan ollessani erityisen huono ollut - toikkarissa oli 9 matikasta. 

Mitä teet tunneilla?
Istun. Kuuntelen. Maastoudun. Koitan tehdä asiat muille mahdollisimman helpoiksi. Koitan ymmärtää parhaani mukaan .
Tämäkin toki riippuu aineesta ja monesta muustakin asiasta.
Esim. naturfagin(luonnontieteen eli fysiikka, kemia + bilsa) tunneilla lähinnä koitan ymmärtää ja kuunnella ja maastoutua ettei opettaja alkaisi kyselemään että ymmärränkö. Miksi? Ensinäkin, ennen kuin pyydän apua, minun täytyy miettiä miten muotoilen kysymyksen niin että hän ymmärtää mitä tarkoitan eikä selitä jotain asiaa minkä tiedän jo. Ja jos jotenkin onnistun tässä, toinen ongelma on vastauksen ymmärtäminen. Ja tarvittaessa lisäselitykset.
Joten ei kovin innosta.

Istun siis 6 tuntia 5 päivässä viikossa ymmärtämättä. Piece of cake.

Tämä asia on kuitenkin nyt parin palaverin jälkeen muuttunut vähän, ja yleensä opettaja valitsee minulle tehtäväksi jotain muuta samasta aiheesta. Englannin tunneillahan olen mukana enemmän. Suomen tunneilla teen milloin mitäkin suomenkielisistä kirjoista tai muita läksyjä.

Miten pärjäät koulussa?
No, edelliset kohdat ovat kertoneet tästäkin aika paljon, mutta riippuu mitä tälläkin kysymyksellä tarkoittaa. Todistuksen mukaan pärjään kaiketi ihan hyvin, vaikkei se siltä kyllä tunnukiaan. Monet oppimani asiat ovat yksinkertaisesti unohtuneet, en muista ja tiedän etten pärjään niin hyvin kuin voisin. Suomessa asenne "en tiiä" vastattaessa ja ivaaminen jos joku tietää ja vastaa on todella tarttuva, mutta täällä taas  haluaisit vastata muttet pysty. Haluaisin selittää ja osallistua. Suomessa oli osittain sama juttu, mutta pikkuhiljaa alkoi väsymään olemaan se ainoa joka on äänessä ja muiden tuhahtelun kohteena. Mutta pidän opiskelusta.

Miten opiskelet norjaa?
Norjaa norjaksi. Aluksi minulle järkättiin norjan opetus englanniksi, mutta palaverissa tein selväksi etten halua opiskella norjaa englanniksi. Vastaus : norjaa norjaksi!
Valituksia on tehty, koska muuten ei näemmä mene perille se, etten voi muodostaa lauseita sanoista "jo, både (jonka kanssa pitäisi olla og - ei vaan siitä monisteesta puhuttu), vært (=ollut. kokonaisuudessaan on ollut, mutta monisteessa oli vain vært.)"
Nyt koulu on tilannut oppikirjoja norjan opiskelua varten. :) Ja viime tunneilla ollaan tehty kielioppia (faktaahan on se, että norjalaisten on hyvin vaikea opettaa sitä koska eivät itsekään osaa sitä) substantiivien kanssa. Kyseisestä asiasta oli myös tentti torstaina, tuloksia odotellessa!

Opiskeletko ruotsia?
En. Mulla on kirjat kyllä Suomesta, ja saatan niitä vähän katsella, mutta en halua nyt sekoittaa ruotsia tähän - vaikka voihan siitä apuakin olla, myönnän. Mun ruotsin kirjoittaminen menee kutakuinkin näin;
Hon heter Sofia og hun er...
 Eikö ookin taidokasta sekoittaa kahta kieltä näin sujuvasti? Vieläpä että ruotsia sekä norjaa osava ymmärtää kokonaisuuden! ;)

Opiskeletko suomea?
Oikeastaan nyt en ole opiskellut. Koulun suomenkielen ryhmä on ihan eri tasoa mitä minä vaatisin, joten oon tehnyt omatoimisesti suomea - kirjat minulla on Suomesta. 

Kommunikointiin käytän yleensä englantia. Muut puhuu mulle yleensä norjaa, ja jos en ymmärrä englantia. Pyrin puhumaan mahdollisimman vähän - virhe. Voi kyllä, tiedän.

Välitunnit ovat 15 minuuttia kuten Suomessakin. Yläasteella ne saa olla sisällä. Itse luen kirjaa tämän ajan. :--D En onneksi ole ainoa! Muut yleensä pelaavat pöytäpingistä ja hengailevat muuten vaan. 

Ruokailu on 45 minuuttia. Mukana ovat joko omat eväät tai sitten käydään kaupassa - konditoria on suljettu! ;__; nyyh. Mutta kuitenkin, tämän ajan voi käyttää periaatteessa miten haluaa.

Nyt osa varmasti miettii että miksi taivaan tähden vielä olen täällä enkä ole palanut Suomeen.
Voi olla, etten itsekään tiedä. :--D Viihdyn täällä kaikesta huolimatta paljon paremmin. Kaikista näistä kirotuista ongelmista, jäätävästä tuulesta mereltä, jäisistä pihoista ja jalkakäytävistä, kylmästä ja pimeästä huolimatta mä vaan oon täällä. 

Jos oon valittanut näitä ainaisia ongelmiani jollekulle, hän yleensä vastaa "palaa Suomeen!!!" Ja se ottaa päähän. Voi kyllä, se ottaa päähän. Suomeen palaaminen ei ole loppujen lopuksi ratkaisu asiaan. Tai ehkä on, mutta siellä on taas omat ongelmansa. Viihdyn paljon paremmin täällä koulussa, vaikka mua raivostuttaa näiden "ei se ole niin justiinsa" - asenne ja rentoilu kaikkeen.
Ehkä tähän vaikuttaa se, etten ymmärrä. 

Suomessa kielenkäyttö kouluissa on aivan kamalaa ja armotonta, harva säästyy siltä. Käytös on joko ivallista tai apinamaista riehumista pulpettien ja kaappien päällä, roikkumista ovista ja kaikesta mihin kätensä kiinni saa. Tunneilla aina joku huutaa ja riehuu ja estää kaikkien muidenkin rauhan, joten lopputuloksena kukaan ei opi mitään. Kuria koitetaan saada kiristämällä sääntöjä ja jakelemalla rangaistuksia, mutta ei se mihinkään näytä vaikuttavan. Meno on ihan toivotonta. 

Vaikka pidän kyllä muuten Suomen koulujärjestelmästä. Se on loogista eikä ruotsia opeteta englanniksi tai muuta vastaavaa. : D ilmapiirihän on ihan eri asia.

(Tottakai asiaan varmaasti vaikuttaa se, että käyn täällä pientä kyläkoulua. Ja muutenkin, täällä ollessani oon saanut nähdä ja kokea ihan erilaisia asioita! Palaaminen takaisin kuolleeseen tuppukylään Suomessa ei ole kovin hehkevä ajatus sen jälkeen kun on saanut nähdä nämä maisemat ja erilaista elämää. Ja jos/kun opin Norjan, saan vielä enemmän irti asioista. Kuten kummini minulle sanoi, elämä antaa täällä mulle paljon enemmän mitä koskaan tulisi antaamaan pikkukylässä Suomessa.)

En tiedä vielä missä maassa käyn peruskoulun loppuun tai lukion, mikäli sinne menen. Toistaiseksi haaveilen kyllä käydä lukiota Suomessa, mutta jos nyt oletetaan että käyn peruskoulun Norjassa, hyppy on suuri ja kirimistä on paljon. Ruotsista saan kaiketi vapautuksen, enhän sitä kyllä ole opiskellut kuin 7. luokan syyslukukauden. :--D
Saa nähdä.

Mitä muuta asiaan liittyvää haluatte tietää? Kommentoikaa ja kysykää. :---)

Muumiteetä, tv:n katselua, revontulia ja joululauluja - sekä Saharaa ja Islantia

En ole kirjoittanut yli kuukauteen. Ja siihen aikaahan mahtuu kaikenlaista, Suomessa käyntiä, flunssaa, vastoinkäymisiä ja jotain hyvääkin. Mutta en nyt tarinoi kuukauden vanhoja juttuja, vaan ihan tätä päivää ja muuta mukavaa. : p

Jaana Pölläsen esittämänä Taivas sylissäni.

Kyseinen kappale on aivan ihana. ♥ Se pulpahti mieleen tässä kun äiti luki kirjastosta lainaamaansa joulukirjaa, jossa kyseinen kappale oli ruotsiksi/norjaksi : D en muista onko tuota norjannettu, mutta eipä sillä loppujen lopuksi paljoa merkitystä ole kun täällä ruotsinkin ymmärtävät. Musiikinopettaja pyysi meitä tuomaan koululle jotain joululauluja, ja tulostin mm. tämän kappaleen nuotit ja sanat kahdella eri kielellä. Enkä malttanut olla tulostamatta myös Sylvian joululaulua ja Varpusta jouluaamuna. Ne ovat vaan niin kauniita! ♥

Sitten Muumiteehen. Olettehan te maistaneet sitä!?

http://shop.nordqvist.fi/Muumi-tee

Tuossa on siis kyseiset teemaut. Niitä myydään kaupassa pakkauksissa joissa jokaista makua on 5 kappaletta. ; ) Tekstit on ihania ja tee on hyvää! Aivan ehdoton tämän vuoden ykkösjoululahja ja lempparitee! 

Tv:stä. Eli sehän ei näkynyt meillä reiluun kahteen viikkoon koska myrsky liikutti antennia  ja ei saatu sitä suunnattua enää oikein. Kävi ilmi, että tähän satelliittiantenniin oli myös ajan hammas puraissut huonosti kiinnittämisen lisäksi, ja uusi tarvittiin. Eilen antenni vaihdettiin, ja telkkari näkyy taas - yli kaksisataa kanavaa ja tekstitys suomeksi, vaikka valikossa on kielenä norja! (; Hetkessä pääsi Saharan aavikolta melomaan Islantia ympäri - elämän laatu nousi pari pykälää! : D

Revontulet. Täällä on näkynyt nyt tosi paljon revontulia - mikäli ei ole satanut lunta/räntää. Se siitä paljosta siis.. Tosin nyt ei ole luvassa sadetta. Onneksi.

Joululaulut. On kai sallittua fiilistellä jo joulua? Joululaulut, -kirjat ja -elokuvat ovat ihan paikallaan pimeääkin pimeämmässä marraskuussa. Toivottavasti intoa riittää ihan jouluun saakka. =P  Lisäksi on mielenkiintoista tutustua eri maan joulupukkeihin ja -perinteisiin! 

Lyhdyt ja kynttilät. Ostettiin Suomessa ollessamme (syyslomalla käytiin siis Suomessa mutka) Tamppiksesta muovisia jäälyhtyjä. Värillisiäkin oli tarjolla, ja mukaan tarttui yksi väritön, violetti ja sininen. Ne taittavat kauniisti pienenkin kynttilänliekin! Lisäksi portinpielissä on lyhdyt. Ainakin äiti näkee pihaan ajaessaan missä kohtaa portinpielet ovat. =P (mitään porttia ei kuitenkaan ole. Ai että voisinko selittää vielä vähän epäselvemmin? Toki!)

Ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä - sauna! Tässä meidän talossahan on puusauna kera hienojen sinisten kaakelien. Pieniä seikkojahan on mm. se, että lauteet eivät ole kiinni seinässä? Ollaan nyt yritetty saunoa vähän ahkerammin, koska siitä todellakin tulee hyvä fiilis ja ikirouta luiden päältä sulaa ainoastaan saunassa. :--P Tämä ikirouta kertyy ajanmyötä lumituiskuissa ja tuulessa yleensäkin.

Myönnän, tämä bloggaus oli täynnä jotain ihan turhaa sepitystä mutta onhan se tyhjääkin parempi. Tiedän että haluatte kuulla koulusta, joten voisin kertoa siitä teille seuraavasta bloggauksestani. Ja ei, ette joudu odottamaan sitä kuukautta tai kauempaa. Lupaan sen! :--D